No nyt on ihan pakko kirjoittaa eilisestä päivästä. Kun nyt minä olen vähän tälläinen tempperamenttinen ihminen, jonka mielialat vaihtelee päivittäin, niin edellinen päivitys eroamisesta ei oikeen pitänyt paikkansa. Oli meillä iso riita, mutta kaiken pystyy sopimaan ja isommistakin ongelmista on päästy yli! Joten jatkoimme yhdessä, ja näimme eilen ensimmäisen kerran sen riidan jälkeen.
Koska koeviikko alkoi juuri seuraavana päivänä olin ihan vittuuntunut ja väsynyt, kun viiden bussilla kotiin päin tulin. Poikaystäväni piti olla ystäviensä kanssa, mutta yllätyksekseni hän odotti minua bussipysäkillä. Hän heitti minut kotiin ja antoi yllätyslahjaksi lempikarkkejani ja -limsaani. Vielä kaiken kukkuraksi sain hieronnan kaiken päälle, että jaksan opiskella kunnolla. Miten voisinkaan elää ilman häntä!
Eikä siinä ollut vielä kaikki! Menin kotiin päästyäni wilmaan. Se on sellainen paikka, missä opettajat lähettelevät oppilaille viestiä läksyistä ja poissaoloista yms. Juu, mutta siis menin sinne käymään ja olin saanut kuviksen opettajaltani viestiä. Olin joku kolme viikkoa sitten hakenut koulusta järjestettävälle kuviksenmatkalle Italiaan. Hakijoita oli noin 20 ja mukaan pääsi vain 10. Kaikki olivat todella lahjakkaita piirtämään ja maalaamaan, mutta minun taidot... noh ovat sitä tikku-ukko luokkaa. Olin siis ihan varma etten pääse mukaan, mutta toisin kävi!
Olin käynyt haastattelussa matkaa varten kaksi viikkoa sitten, kun opettaja oli soittanut ja pyytänyt minua tuomaan töitäni kouluun. Hän halusi nähdä, ketkä ottivat matkan tosissaan juuri kuvaamataidon matkana. Niin kuin sanoin, piirtämistaitoni ovat todella huonot, mutta toin haastatteluun minun ottamia kuviani. Niiden ansiosta sinne pääsinkin. Tässä on muutama mitä opettajalle näytin: