Kesäfiilis

Nyt tuli sellanen kesäfiilis. Katsoin vanhoja ottamiani kuvia kesältä. Tässä olisi muutaman :)

Päivä ennen Joulua

Hei!

Tosiaan tänää on 23. päivä ja Joulu on ihan pian! No en ite ota siitä stressii, koska kaikki on ihan valmista. Odotan vaan et aika kuluis. Niipä tutkisin mun kuvii ja muokkasin muutamaa.

Olin tällä viikolla Nuvan kanssa syömässä ravintolassa, ja kaverini kanssa päätettii vähän panostaa pukeutumiseen. Tässä on muutama kuva ravintolasta. :)

Pictures

On ollut vähän tylsä päivä niin täsä vähän kuvia :)

Onnenpäivä :)

No nyt on ihan pakko kirjoittaa eilisestä päivästä. Kun nyt minä olen vähän tälläinen tempperamenttinen ihminen, jonka mielialat vaihtelee päivittäin, niin edellinen päivitys eroamisesta ei oikeen pitänyt paikkansa. Oli meillä iso riita, mutta kaiken pystyy sopimaan ja isommistakin ongelmista on päästy yli! Joten jatkoimme yhdessä, ja näimme eilen ensimmäisen kerran sen riidan jälkeen.

Koska koeviikko alkoi juuri seuraavana päivänä olin ihan vittuuntunut ja väsynyt, kun viiden bussilla kotiin päin tulin. Poikaystäväni piti olla ystäviensä kanssa, mutta yllätyksekseni hän odotti minua bussipysäkillä. Hän heitti minut kotiin ja antoi yllätyslahjaksi lempikarkkejani ja -limsaani. Vielä kaiken kukkuraksi sain hieronnan kaiken päälle, että jaksan opiskella kunnolla. Miten voisinkaan elää ilman häntä!

Eikä siinä ollut vielä kaikki! Menin kotiin päästyäni wilmaan. Se on sellainen paikka, missä opettajat lähettelevät oppilaille viestiä läksyistä ja poissaoloista yms. Juu, mutta siis menin sinne käymään ja olin saanut kuviksen opettajaltani viestiä. Olin joku kolme viikkoa sitten hakenut koulusta järjestettävälle kuviksenmatkalle Italiaan. Hakijoita oli noin 20 ja mukaan pääsi vain 10. Kaikki olivat todella lahjakkaita piirtämään ja maalaamaan, mutta minun taidot...  noh ovat sitä tikku-ukko luokkaa. Olin siis ihan varma etten pääse mukaan, mutta toisin kävi!

Olin käynyt haastattelussa matkaa varten kaksi viikkoa sitten, kun opettaja oli soittanut ja pyytänyt minua tuomaan töitäni kouluun. Hän halusi nähdä, ketkä ottivat matkan tosissaan juuri kuvaamataidon matkana. Niin kuin sanoin, piirtämistaitoni  ovat todella huonot, mutta toin haastatteluun minun ottamia kuviani. Niiden ansiosta sinne pääsinkin. Tässä on muutama mitä opettajalle näytin:

 

 

 

 

 

 

 

 



Viikonloppu fiilistelyy

Viime viikko oli aikas kiireinen. Kävin tiistaina katsomassa kaverini kanssa Paranormal Activityn. Leffassa oli vain 10 ihmistä, joten kaikki meidän edessä istuvat katsoivat taakseen leffan loputtua, että ketkä siellä olivat koko ajan kiljuneet. Hups :D Taidettiin säikähdellä vähän liian helposti... Leffa oli todella hyvä, vaikka loppu olikin vähän kummallinen. Kannattaa kuitenkin käydä katsomassa! :)

Lauantaina menin Maata näkyvissä- festareille. Siellä oli yhtä upeaa kuin aina ennenkin. Nuoria on tuhansittain ja kaikki ovat saman henkisiä, iloisia ja mukavia. Nään yhden todella hyvän ystäväni vain kerran vuodessa aina Maata näkyvissä - festareilla, joten sitä olikin jo sitten vähän odoteltu. Samalla näin paljon muita kavereita. Musiikki ei nyt ehkä ole sellaista, mitä kuuntelen, mutta tunnelman takia siellä käydään! Ensivuonna varmana uusiksi!

 

Tämä viikko tulee olemaan hyvin kiireistä, koska koeviikko alkaa taas. Pelkkää lukemista vaan..... Mutta juu tässä olisi vähän lauantaista kuvia:
 

Mielummin sinkku

Olen tässä nyt pian vuoden seurustellu, mutta kaikki on parisuhtees vain niin rankkaa. Jos olisi sinkku ei tarvitsisi stressata toisesta niin paljon ja miettiä mitä voi tehdä ja mitä ei. Olemme parisuhteen aikanamme kokeneet aika paljon asioita, pettämisen, monet erot, epäluotettavuuden ja kaikki sadat riidat. Nyt on enää niin vaikea pitää niitä sisälläni.

 

Silloin kun pettit minua olin niin hajalla ettei sitä voi sanoin kuvailla. Koko elämäni romahti ja mietin vain etten ollut tarpeeksi hyvä ja ettet oikeasti rakastanutkaan minua, vaan olit koko puoli vuotta vain valehdellut. Pyysi monet kerrat asiasta anteeksi ja keskustelimme monia viikkoja, mitä pitäisi tehdä. Koko luottamus oli mennyt, mutta toisaaltaan jos oikeasti katuisi tekojasi pitäisi minun kai antaa anteeksi ja yrittää jatkaa. Rakastin sinua liikaa, jotta olisin pystynyt sanomaan, että tämä oli tässä.

 

No, me päätimme jatkaa. Aluksi se oli todella hankalaa ja kaikki muistot pettämisestä tulivat uudestaan ja uudestaan mieleeni. Kaikki mitä toisessa näki muistutti niistä muista naisista. Se oli todella rankkaa ja aina välillä tuli takapakkia, kun selvisikin lisää kaikesta, mitä minulle oli valehdeltu. Jatkoimme kumminkin sinnikkäästi yhdessä ja luottamus alkoi pikkuhiljaa tulla takaisin ja toista alkoi rakastamaan samalla tavalla kuin ennen. Mutta mitä sitten tehdä kun et enää jaksa yrittää kanssani tarpeeksi. Kymmeniä riitoja päivittäin ja koulu ja kaverit alkavat jäädä kokonaan.

 

Joskus kai pitäisi vain luovuttaa ja jatkaa elämää. Olemme kumminkin vielä nuoria ja molemmilla oma elämä edessä. En enää jaksa ainaista riitelyä, syyttelyä ja haukkumista. En vain enää jaksa. Niin tärkeä kun sinä minulle oletkin niin olisi parempi kai jatkaa omillamme. Tämä kaikki vaan hajottaa meijät lopullisesti. Olit minulle se paras, jonka kanssa koin tähän astisen elämäni parhaimmat kokemukset, mutta ehkä tämä alkaa olla jo liikaa meillekkin.

 

 

Hyväntekeväisyyttä

Eilinen päivä oli aikas mielenkiintoinen. Kuulun kuntani nuorisovaltuustoon ja järjestimme vanhalle yläasteelleni nenäpäivä päivän. Ostimme jokaiselle 476 oppilaalle nenät 1300 erolla, jotka sponsoroi pari pankkia ja nuorsovaltuustomme. Onneksi tämä kaikki tulee hyvään tarkoitukseen, autamaan kehitysmaissa asuavia ihmisiä ja parantamaan edes joidenkin heidän elämää.

Otin siis lukiosta vapaata perjantaiksi, jotta yläasteelle ehdittäisiin kaikille jakaa nenät ja pitää nenäpäivää koskeva kysely. Siihen menikin ensimmäiset kaksi tuntia ja loppu ajan olin käsityöluokassa pienentämässä paitaani ja juttelemassa entisen opettajani kanssa. Otin nenäpäivän kunniaksi pari kuvaa nenä päässä ja sitten siitä pinentämästäni paidasta muutaman kuvaa.

Ajattelin, että voisi tässä piakkoin tehdä sellanen hiusbloggaus, että otan kuvia hiuksistani niin monessa eri kampauksessa kun vain keksin :)

 

 

Hei!

Päätin aloittaa blogin kirjoittamisen. Ajattelin pääsääntöisesti julkaista ottamiani kuvia ja vähän tekstiä asiayhteyteen. Minun mielestä blogia on mukavempi lukea jos kuvia on paljon :) Haluan, että jokaisella kuvalla on oma merkitys ja tarina, ja toivoisin teidän lukijoiden miettivän sitä.

Nyt vähän tietoa itsestäni. Olen lukiolainen tyttö Turun lähistöltä. Harrastan kuvaamista, lukemista, shoppailua ja käyn salilla. Tässä muutama kuva itsestäni: